Ihanana yllätyksenä pääsin Jokihelmen opiston hakemalle Erasmus+ matkalle Splitiin kesän kuumimpaan aikaan elokuulla 2025. Matkustaminen, uusiin paikkoihin ja kulttuureihin tutustuminen on kiinnostanut aina, eikä minun tarvinnut pohtia olisinko kiinnostunut.

Ajattelin ensin, että yritän etsiä omaan alaani, eli kalligrafiaan suoremmin liittyvän kurssin.
Mutta tarjonnasta alkoi aina vain enemmän kiehtomaan kurssi nimeltään: “Well being and Mental Health. Mindfulness. Happy Students in positive school spaces.”

Pohdin silti yhä, haluanko juuri tälle kurssille, vai pitäisikö minun käyttää tilaisuus johonkin sellaiseen, joka suoraan liittyisi opettamaani aiheeseen ja josta voisin saada mukaani kurssimateriaaleja. Mutta ehkäpä tämä onkin juuri sitä mitä tarvitsen. Oman itsen huomioimista, aikaa ja tilaa ajatuksille. Kuinka voin raivata sitä itselleni tai auttaa opiskelijoita asettumaan kursseilla juuri siihen hetkeen, paikkaan ja aiheeseen.
Oikeasti tämä aihe sopii ihan kaikille meille, opettajille, opiskelijoille ja muille – ihan milloin tahansa.

Kurssin aihe ja sisältö muistuttaa myös aiemmasta työstäni, joka on jäänyt täysin taka-alalle. Kohdemaa Kroatia oli valittu jo opiston tehdessä hakemusta, mutta paikaksi valikoitui Splitin kaunis rantakaupunki kurssin sisällön vuoksi.

Splitissä Erasmus+ kursseja järjestää mm. Platform 21, jonka omistaja ja yksi kouluttajista
on Ana Mladina Puljak. Platform 21:n toimipiste sijaitsee lähellä Splitin vanhaa kaupunkia ja puistoja, joissa kurssin harjoituksia voi käydä tekemässä.

Ryhmämme oli pieni. Minun lisäkseni kurssilla oli kaksi englannin kielen opettajaa, toinen Italiasta ja toinen Belgiasta sekä liikunnan opettaja Unkarista. Kaikille meille oli siis tilaa, myös ajallisesti.

Isoimmat tuliaiset

Kurssin parasta antia oli sen kokonaisuus. Kurssi oli rakennettu kokemukseen perustuvan oppimisen ja opettamisen pohjalta. Teoriaa sivuttiin vain hieman ja harjoituksista, joita teimme paljon kurssipäivien aikana, kerrottiin vasta koetun jälkeen.

Näiden kokemuksellisten harjoitusten tavoitteena oli edistää itsetuntemusta, ja
emotionaalista kehitystä, auttaa meitä ohjaamaan nuoria syvemmällä tasolla yhteyden
luomiseen itseensä ja muihin, tukemaan tunneälyä, tietoista läsnäoloa ja luovaa
ilmaisua oppimisympäristöissä. Tietoinen läsnäolo on hyväksi ihan kaikille, ja se
vaikuttaa sekä tehokkuuteemme että luovuuteemme. Itselle sopivat harjoitukset tai
tavat lisätä tietoista läsnäoloa löytää kokeilemalla.

Suurimmat yllätykset

Yllättävintä oli aika, jonka saimme käyttää joihinkin harjoituksiin. Kysyttäessä paljonko
meillä on aikaa, saimme vastauksen, että teillä on aikaa. Eihän sellaista tapahdu
koskaan tässä maailmassa. Todella vapauttavaa ja rentouttavaa.

Millainen tunne voi jäädä “ystävällisistä silmistä” (Kind Eyes) tai siitä, kun voit jättää
huolet taaksesi.. roikkukoot siellä, huolipuun oksilla.

Konkreettisia asioita ja harjoituksia joita haluan
jatkossa käyttää:
– Äänimaljan käyttäminen joko kurssin tai jonkin tehtävän alussa sekä lopussa.
– Photovoice-harjoitus eli kuvan käyttäminen itselle merkityksellisten asioiden jakamisessa toisille ja yhteyden luomisessa toisiin, koska yhtymäkohtia omiin kokemuksiin on helppo löytää.
– Kehon skannaaminen. Pyytää välillä esim. kurssilaisia huomaamaan mitä juuri nyt tuntuu kehossa.
– Aamusivujen kirjoittaminen.
– Unelmamatka -mielikuvaharjoitus.

Suosittelen jokaista kokeilemaan mindfulness-harjoituksia. Harjoitukset eivät kestä kauan, eivätkä ne ole vaikeita.

Voisit kokeilla esim. yhteisen maalauksen tekemistä kollegoiden kanssa virallisen kokouksen sijaan (aina musiikkia taustalla, yhden pöydän äärellä, jotta ollaan lähellä, ei sanallisia ohjeita, aikaa on käytettävissä niin kauan, että koko paperi on maalattu).

Anna osallistujien työskennellä yhdessä yhden suuren paperin ääressä, jolloin jokainen voi
osallistua ilman suullista suunnittelua. Tämä harjoitus kehittää tiimityötä ja sopeutumiskykyä samalla paljastaen
ryhmädynamiikan. Pohdintakysymys tehtävän jälkeen: ”Miltä sinusta tuntui, kun joku lisäsi jotain maalamiesi
kohtien viereen, päälle tms.?”

Tämän Erasmus+ matkan ja opiston hankkeen ansiosta sain palata työn imun alle jättämiin asioihin ja niiden hyvää tekevään vaikutukseen.
Sain kokea sen omassa kehossani, tunteissa ja ajatuksissa. Samalla sain harjoitella ja käyttää
englannin kieltä, joka ei ole omalla paikkakunnalla arkipäivää.

Lopuksi, yliajalla saimme vielä pikaopastuksen
tekoälyn käyttöön ja sillä esitysten tekemiseen.

Muuta reissusta:

• Tutustuin itselleni aiemmin tuntemattomien paikallisten taiteilijoiden töihin näyttelyissä
  ja gallerioissa.
• Etnografisen museon näyttelyssä näin
  asioita, jotka ovat tuttuja myös Suomen historiasta.
• Virtuaali elokuva oli huikea ja huimaava kokemus.
• Ruoka oli äärimmäisen hyvää ja erityisruokavaliot todella hyvin huomioon otettuja.
• Ajankohdan kuumuus oli ennen kokematonta, kuulemma myös paikallisille. Kauan ei jaksanut kävellä ja katsella, kun oli mentävä sisätiloihin lepäämään, jopa majapaikkaan nukkumaan. Kuumuus verotti
  myös matkustushaluja kaupungin ulkopuolelle.
• Historian läsnäolo oli / on inspiroivaa.
• Paikalliset ovat todella ystävällisiä.
• Kaskaiden sirityksen koin aivan liian
  äänekkäänä. Tykkään Suomen luonnon hiljaisuudesta.

Mikä tunne kurssista jäikään.

Pauliina Yliniitty Jokihelmen opiston tuntiopettaja